Teemat
Oikeus autoiluun – myös keskustassa
Helsingin liikennesuunnittelun on muututtava kaupunkilaisia ja täällä työssäkäyviä hankaloittavasta suuntauksesta kaupunkilaisia palvelevaan ja kantakaupungin liike-elämää tukevaan suuntaan. Ideologisen autoiluvastaisuuden aika on ohi. Kaupungin on oltava hyvin saavutettava kaikilla liikkumismuodoilla. Kaupunki ei voi myöskään toimia syrjivästi haittaamalla kohtuuttomasti autolla liikkumista – jopa polttomoottorisella autolla.
Kaupungin tavoitteena on ollut liikkumista rajoittavalla suunnittelulla saada ihmiset siirtymään polkupyörän tai julkisten kulkuneuvojen käyttöön. Ihmiset ovat kuitenkin vastoin kaupunkisuunnittelun päiväunia lopettaneet keskustan palvelujen käytön ja siirtyneet asioimaan autolla saavutettaviin kauppakeskuksiin keskustan ulkopuolelle. Myös työpaikat siirtyvät enenevästi Helsingin kantakaupungista etäämmälle pääkaupunkiseudulla. On täysin kaupungin virkamiesten lennokkaiden visioiden vastaista, että kauppakeskus Jumbo Vantaalla on myynnillä mitattuna pääkaupunkiseudun suurin ja hopea- ja pronssisijat menevät Espooseen Isolle Omenalle ja Sellolle.
Helsingin on hyvien julkisten yhteyksien lisäksi pystyttävä kilpailemaan autoilevista ihmisistä pysäyttääkseen kaupungin näivettymisen.
Viimeisen vuosikymmenen aikana Helsingin ydinkeskustan elinvoima on heikentynyt merkittävästi. Vuoteen 2019 verrattuna keskustassa on yli 30 miljoonaa vuotuista kävijää vähemmän, mikä tarkoittaa yli 80 000 päivittäisen käynnin laskua. Keskustan saavutettavuus on vaikeutunut. Keskustojen elinvoimamittauksen mukaan yli 270 kaupan liikettä on lopettanut, 20 ravintolaa tai kahvilaa on sulkenut ovensa, ja yritysten liikevaihto on pienentynyt 20-30 %.
Traficomin henkilöliikennetutkimuksen 2021 mukaan autolla tehty matkasuorite (km/hlö/vrk) on ylivoimaisesti suurin niin Helsingin kantakaupungissa kuin kaikilla muillakin Helsingin seudun alueilla. Pyörällä matkasuorite on vähäistä kaikilla pääkaupunkiseudun alueilla ja kantakaupungissakin vain 1,1%.
Ihmetyttää totisesti tämä kaupunkisuunnittelun tavoite, jossa 20% helsinkiläisistä pyöräilee kesät talvet. Nämä massiiviset pyöräinfrahankkeet ovat paitsi rahantuhlausta myös puhdasta fasismia.
STOP keskustan Pikaratikka-hankkeille
Vihervasemmiston utopia on pelkästään raiteisiin pohjautuva joukkoliikenne pikaratikkoineen yhdistettynä perusteettomaan fantasiaan siitä, että 20 % kaupunkilaisista pyöräilee kesät talvet. Heille eivät riitä jo nyt hyvin toimivat raitiotieyhteydet, kattavat bussiyhteydet (stadin busseista maakaasulla kulkee 29 %, sähköllä 33 % ja kuluvan vuoden aikana sähköllä jo 43 %).
Näiden suunnitelmien toteutuminen tappaa loputkin ydinkeskustan ravintolat, kivijalkakaupat ja muut palveluyritykset.
Pikaraitiotie Diana-puistosta Mannerheimintietä pitkin Munkkiniemeen ja Kannelmäkeen, pikaraitiotie Hernesaaresta Bulevardia pitkin Malmille, pikaraitiotie Länsisatamasta Mannerheimintielle sekä Topeliuksenkadun raitiotie ovat vuosikymmenien projekteja ja avoimia työmaita. Vaarana on, että niillä karkotetaan loputkin asiakkaat ja myös mahdollisesti asukkaat ydinkeskustasta.
Valtavista työmaista on merkittävää haittaa keskustan asukkaille, täällä työskenteleville, asioiville ja ennenkaikkea alueen yrittäjille. Työmaiden aiheuttamat liikennekatkot, melu ja sieltä nouseva pöly sekä niiden alta katoavat autopaikat laskevat suoraan elämänlaatua keskustassa. Myös puiden määrä vähenee pyöräteiden alta kuten on käymässä Mannerheimintien suurremontissa.
En voi ymmärtää miksi toimivaa julkista liikennettä ei hyödynnetä edelleen vaan ryhdytään miljardien investointeihin ja kurjistetaan alueiden asukkaat ja yrittäjät. Keskustassa pikaratikat eivät kulje yhtään nopeammin. Bussi on tutkitusti nopein ja pikaratikka yltää bussin nopeuteen vain, jos pääsee kiihdyttämään maksiminopeuteen – vaan ei pääse Dian puisto-Munkkiniemi välillä, sillä pysäkit ovat entiset. Miksi kaikki tämä vaiva, kurjuus ja rahantuhlaus?
Hyvin kyseenalaista päätöksentekoa on se, että näiden raidehankkeiden osalta vedotaan siihen, että vuonna 2021 on nämä valtuustolle esitelty jossain hankelistassa ja siten muka hyväksytty, ilman asiallista erillistä valtuustokäsittelyä. Näin näitä mitä kummallisempia hankkeita putkahtelee toteutukseen käymättä valtuuston kautta kuten surullisenkuuluisa Espan kokeilu. Tulen vaatimaan tämän pitkän hankelistan avaamista sekä valtuustokäsittelyjä kustakin hankkeesta erikseen. Vuoden 2025 talousarvion hankelista on pitkä ja jakautuu moneen hallintoalueeseen (kuten neljä erillistä joukkoliikennettä hoitavaa liikelaitosta/yritystä).
Tammikuussa 2024 on tullut voimaan kaksivaiheinen päätöksenteko poikkeuksellisissa tilahankkeissa, jolloin suunnittelusta päätetään erikseen ja toteutuksesta erikseen. Tämä piti tulla vuoden 2025 alusta myös liikennehankkeisiin, mutta en löydä ko päätöstä.
STOP uusille pyörätunneli- ja siltahankkeille keskusta-alueella.
Yli 15 vuoden satsaukset sekä investoinnit pyöräteihin, tunneleihin, siltoihin ja näiden talvikunnossapitoon saavat jo riittää. Olisiko jo aika satsata myös keskustan asukkaiden, alueella asioivien, täällä työskentelevien ja täällä toimivien yrittäjien viihtyvyyteen ja mahdollisuuksiin liikkua valitsemillaan kulkuneuvolla tai jalan? Keskustan kadut ovat kuoppaisia ja vaativat jo peruskunnostamista. Keskustan katuja eikä jalkakäytäviä talvikaudella kunnossapidetä pääsääntöisesti lainkaan. Näinkin vähälumisena talvena keskustassa pitää käyttää piikillisiä jalkineita, koska jalkakäytävät ovat useimmiten jäässä.
Kannustan kaikkia ulkoilemaan, pyöräilemään ja kävelemään, mutta näihin hankkeisiin rahaa kylvetään harkitsemattomasti.
Pyöräilykaistoja ja -baanoja pidetään talvella sulana kalsiumkloridilla, joka on vahva emäs ja aiheuttaa rakenteiden kuten pyöräteiden ja siltojen rapautumista sekä ruostumista – sama myös kulkuvälineille. Siksi sitä ei käytetä ajoteillä. Tämä on se aine, josta koirien tassut kuivuvat ja halkeilevat. Tämä vahva emäs aiheuttaa myös myrkytysoireita koirille. Kalsiumkloridin käyttö kaupungissa pitää kieltää ja palata takaisin natriumkloridin eli ruokasuolan käyttöön katujen sulana pitämisessä. Kun kaupungin kadut ja jalkakäytävät hoidetaan natriumkloridilla, hiekoitustarve poistuu ja hiekan ja sepelin aiheuttamasta tomupilviajasta päästään. Sillä säästetään monet kaupunkilaiset hengitystieoireilta.
Löysin budjetista muun muassa 200 000 euron varauksen, jolla etsitään “koirien tassuille” sopivampia aineita. Mitä hulluutta? Sellainen on jo ja melkoisen halpakin, nimittäin ruokasuola!
Hyödyltään kyseenalaiset hankkeet ovat jo maksaneet yli miljardin ja uusia on investointisuunnitelmaan istutettu. Uusi pyörätunneli Mechelininkadun ali (tämän baanan piti tulla vasta Rekkatunnelin työmaa-alueelle tunnelin valmistumisen jälkeen), rakenteilla oleva baanan ylittävä Mariansilta, Seurasaarentien pyöräsilta meren päälle… Entäpä Pohjois-Baana 9 km ja kustannus 30 miljoonaa euroa (alv 0%)? Hankkeen mukaan uudella baanalla Vantaan rajalta Käpylän asemalle pyöräilevä voittaa matka-aikaa 10 minuuttia olemassa oleviin pyöräteihin verrattuna. Myös Itäbaana on työn alla.
STOP holtittomalle rahankäytölle
Helsingissä ollaan totuttu höveliin rahankäyttöön ja nyt aggressiivisella investointiohjelmalla pikaratikoihin ynnä muihin ollaan velkaantumassa nopeasti.
Helsingin kaupunki on toteuttanut ja toteuttamassa miljardiluokan projekteja, joiden hyödystä ei ole näyttöä. Hankkeista ei ole myöskään tehty hankkeiden vaikuttavuustutkimuksia kuten muualla Euroopassa tehdään.
Kruunuvuoren sillat hyväksyttiin valtuustossa maksimissaan 260 miljoonan kustannuksilla, työmaata laajennettiin Hakaniemen hankkeella (budjetti 55 miljoonaa), mutta toteutuma tulee olemaan yli miljardin. Pyöräily-, kävely- ja ratikkasilta, joka tulee palvelemaan noin 10 000 asukasta (jos kaikki kulkevat ratikalla). Mikäli Kruunuvuorenranta kaavan mukaan on rakennettu maksimissaan, silta palvelee noin 23 000 asukasta. Erittäin kummallinen päätös on, että sillalle ei ole pääsyä edes hälytysajoneuvoilla.
Esplanadin autoilun estäminen - toteuma ei ole vieläkään tiedossa, purkutyöt ja mukulakivetyksen korjauskustannukset puuttuvat. Ei hyötyjä, pelkästään haittoja alueen yrittäjille ja Espalla asioiville.
Kluuvikadun sulkeminen vain joukkoliikenteelle on liian aikaista, sillä Keskustatunneli-hanke ei ole edennyt. Myöskään Rekkatunneli Länsisatamasta ei ole edennyt. Nämä hankkeet pitää saada liikkeelle. Rekkatunneli on nyt asemakaavavaiheessa, mutta vihreät vastustavat ja ovat tehneet valituksia. Kirvelilattakoille kun pitää löytää uusi asuinpaikka.
Helsingin kaupungin talousarvio vuodelle 2025 on 4,4 miljardia euroa. Budjetissa on investointeja noin miljardin edestä ja ne tullaan rahoittamaan 400 miljoonan euron lisävelalla. Kaupungin velkaantuminen on talousarvion mukaan kasvaa muutamassa vuodessa miljardista eurosta neljään ja puoleen miljardiin ilman, että verotuotot kasvavat merkittävästi. Helsingin kaupungin investointiohjelma on liian suuri ja hankkeiden järkevyyttä sekä aikatauluja pitää miettiä kokonaan uudelleen.
Tulen myös peräänkuuluttamaan virkamiesvastuuta, jos virkamies naama peruslukemilla tuo investointilaskelman valtuustoon hyväksyttäväksi, vaikka laskelman kokonaisbudjetti ei esimerkiksi kata hankkeessa tarvittavan teräksen hintaa, kuten vuoden 2016 hinnoilla Kruunuvuoren siltoihin (hyväksytty budjetilla 160 miljoonaa). Mikä on hänen vastuunsa? Onko tapahtunut virkavirhe? Samaa voidaan kysyä Espan kokeilun osalta?
Stara pitää yhtiöittää ja myydä tai myydä liiketoimintakauppana. Stara on todella tehoton, vain Helsingin kaupungin työllistämä ja markkinatalouteen kuuluvaa kilpailua haittaava. Toimintatapana näyttää olevan, että katuihin ja jalkakäytäviin kaivetaan kuoppia, siirretään jalankulku muualle, mutta ei ilmoiteta mitä tehdään, millä aikataululla ja kuka tekee. Kaikissa kaupungin rakennus- ja korjaushankkeissa pitää olla aikataulutus sekä sanktiointi aikataulun pettäessä.
Myös joukkoliikenteen päällekkäiset organisaatiot pitää perata. Joukkoliikennettä hoitaa neljä eri organisaatiota ja näiden materiaaleista en ainakaan diplomi-insinöörin koulutuksellani ymmärtänyt mitä tehtäviä kuuluu millekin organisaatiolle.
Huvittavin yksityiskohta näin diplomi-insinöörin tulokulmasta on, että kun on päätetty, että lumea ei saa kaataa mereen (tosin viimeisin vuonna 2013 tehty tutkimus kertoo, että se on ekologisin ja järkevin ratkaisu, jos kuljetusmatkat eivät ole pitkät), niin Vantaalle aletaan rakentamaan lumensulatuslaitosta. Taloyhtiöiden budjetit paukkuvat, kun lunta ryhdytään kuskaamaan Vantaalle, muistaen että tälläkin hetkellä kuljetus Viikkiin maksaa 450 euroa jokaiselta kuormalta.
Uudelleen allokoituja verovaroja pitäisi suunnata muun muassa varhaiskasvatukseen ja vanhustenhuoltoon. Vuoden 2025 talousarviossa nämä eivät ole saaneet kuin indeksikorotukset. Vuodelta 2024 Helsingille tulee vielä maksettavaksi n. 100 miljoonaa HUS:lle, tätä ei ole budjetoitu.