Oikeus autoiluun – myös keskustassa
Helsingin liikennesuunnittelun on muututtava kaupunkilaisia ja täällä työssäkäyviä hankaloittavasta suuntauksesta kaupunkilaisia palvelevaan ja kantakaupungin liike-elämää tukevaan suuntaan. Ideologisen autoiluvastaisuuden aika on ohi. Kaupungin on oltava hyvin saavutettava kaikilla liikkumismuodoilla. Kaupunki ei voi myöskään toimia syrjivästi haittaamalla kohtuuttomasti autolla liikkumista – jopa polttomoottorisella autolla.
Kaupungin tavoitteena on ollut liikkumista rajoittavalla suunnittelulla saada ihmiset siirtymään polkupyörän tai julkisten kulkuneuvojen käyttöön. Ihmiset ovat kuitenkin vastoin kaupunkisuunnittelun päiväunia lopettaneet keskustan palvelujen käytön ja siirtyneet asioimaan autolla saavutettaviin kauppakeskuksiin keskustan ulkopuolelle. Myös työpaikat siirtyvät enenevästi Helsingin kantakaupungista etäämmälle pääkaupunkiseudulla. On täysin kaupungin virkamiesten lennokkaiden visioiden vastaista, että kauppakeskus Jumbo Vantaalla on myynnillä mitattuna pääkaupunkiseudun suurin ja hopea- ja pronssisijat menevät Espooseen Isolle Omenalle ja Sellolle.
Helsingin on hyvien julkisten yhteyksien lisäksi pystyttävä kilpailemaan autoilevista ihmisistä pysäyttääkseen kaupungin näivettymisen.
Viimeisen vuosikymmenen aikana Helsingin ydinkeskustan elinvoima on heikentynyt merkittävästi. Vuoteen 2019 verrattuna keskustassa on yli 30 miljoonaa vuotuista kävijää vähemmän, mikä tarkoittaa yli 80 000 päivittäisen käynnin laskua. Keskustan saavutettavuus on vaikeutunut. Keskustojen elinvoimamittauksen mukaan yli 270 kaupan liikettä on lopettanut, 20 ravintolaa tai kahvilaa on sulkenut ovensa, ja yritysten liikevaihto on pienentynyt 20-30 %.
Traficomin henkilöliikennetutkimuksen 2021 mukaan autolla tehty matkasuorite (km/hlö/vrk) on ylivoimaisesti suurin niin Helsingin kantakaupungissa kuin kaikilla muillakin Helsingin seudun alueilla. Pyörällä matkasuorite on vähäistä kaikilla pääkaupunkiseudun alueilla ja kantakaupungissakin vain 1,1%.
Ihmetyttää totisesti tämä kaupunkisuunnittelun tavoite, jossa 20% helsinkiläisistä pyöräilee kesät talvet. Nämä massiiviset pyöräinfrahankkeet ovat paitsi rahantuhlausta myös puhdasta fasismia.
